maanantai 27. kesäkuuta 2016

Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut - Hanna Kauppinen

Löysin tämän kirjaston uutuushyllystä. Taas. Siitä on hyvä bongailla kivoja kansikuvia, ja kiinnostavia kirjan nimiä. Tykästyin kansikuvaan, ja rakastuin kirjan nimeen. Joten pakkohan se oli kantaa automaatille ja lainata kotiin. Ja aina voi käyttää selityksenä, että Juhannukseksi oli pakko saada luettavaa (me kaikki tiedämme Suomen Juhannuksen, aina sataa...).


Kirja alkaa luvulla I. Ja jatkuu sitten ensimmäisellä luvulla. Kyllä, tiedän että hämmentää, niin hämmensi minuakin. Tässä kulkee rinnakkain jotenkin kaksi tarinaa, toinen 22 lukua, toinen IV. En tiedä kulkevatko ne jotenkin täysin eri ajassa vai paikassa vai samassa paikassa ja rinnakkaisessa ajassa vai missä, mutta kulkevat kuitenkin. Samassa kirjassa.
Luvuissa I-IV nainen yrittää saada kustantajaa kustantamaan kirjansa, ja jankuttaa miten kukaan ei ole koskaan lukenut kyseistä kirjaa, eikä kukaan tule sitä koskaan lukemaankaan, mutta että hän kyllä tietää mitä siinä tapahtuu. Ja että sitä pitäisi painaa vain yksi kappale. Kaksi ja puoli lukua neljästä on jankutusta eri tavoin siitä miten kukaan ei ole lukenut eikä kukaan lue, minä sen kirjoitin enkä ole lukenut mutta tiedän mitä tapahtuu. Haukotutti vähän.
Tämän minitarinan isompaan kokonaisuuteen liitti käytännössä yksi nimi. Ja se, että kirjan nimi on juuri se, Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut.

Pidemmässä tarinassa meille esittäytyy Mila. Nuori tyttö, joka asuu divareissa ja kirjakaupoissa, tekee hanttihommia ja syö mitä ystävälliset kauppiaat hänelle ostavat. Mila etsii itselleen Kirjaa. Hänellä on jo kaksi kirjaa, mutta olkalaukussa on tilaa vielä kolmannelle, siinä kahden kirjan, muutaman vaihtovaatteen ja viltin välissä. Mutta Mila haluaa kirjan, jota ei ole kukaan lukenut. Ja kuitenkin kirjan, jota on rakastettu. Tiedän, tiedän. Hämmensi minuakin.
Samaan kaupunkiin tulee uusi antikvariaatti/kirjakauppa, josta Milan tuttu kirjakauppias kiinnostuu ja haluaa Milan käyvän katsomassa kauppaa. Mila löytää kirjakaupasta Tonin. Pojan, johon tutustui jo aiemmin kirjakaupassa, josta etsi alennuskirjoja.

Toni suhtautuu yllättävän nyrpeästi ja jopa hyökkäävästi Milaan, mikä on todella hämmentävää. Eihän poika tunne Milaa, eikä Mila käyttäydy hyökkäävästi tai muutenkaan oikein mitenkään koko poikaan. Poika kuitenkin saattaa Milan kaupunkiin isänsä kirjakaupasta, ja etsii tämän myöhemmin keskellä yötä käsiinsä. Ja melkeinpä samantien poika ihastuukin Milaan. Miksi? En tiedä. Koko ihastumis-rakastumis-kuvio on jotenkin tönkkö. Ei vihasta/halveksunnasta ihastumiseen aivan noin lyhyttä matkaa ole.

Pidän kyllä kirjan ajatuksesta. Kirjakaupasta, joka päättää itse, tarjoaako asiakkaille kirjoja vai ei, ja jos niin mitä kirjoja. Jos sitä tympäisee, hyllyt ovat tyhjät. Tai täynnä kalastuskirjoja proosanlukijoille. Toisaalta pieni kapitalisti minussa ihmettelee, millä kirjakauppias oikein elää, kun kauppa on noin tuulella käyvä?

Se jäi myös pohdituttamaan, että mikä se Milan taika oikein oli? Mikä Milasta teki sellaisen kuin hän oli? Ja mistä mystinen herra Kunnas oli hänestä kuullut, ja mitä herra Kunnas aikoi Milalle tehdä? Näistä asioista voi tietenkin jokainen vetää omat johtopäätöksensä.


Luokittelisin tämän maagiseksi realismiksi ehkä aavistuksen enemmän maagiseksi kuin realismiksi. Fantasiaa ainakin liipataan tosi läheltä.

Tämä on Hanna Kauppisen esikoiskirja, ja uskoisin Kauppisessa olevan potentiaalia vielä vaikka mihin, kunhan saa lisää kokemusta! Jään innolla odottamaan.

Arvosanaksi määrittyi ***/*****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti